Hevosten kanssa vietetty aika vaikuttaa positiivisesti ihmisen suolistomikrobistoon

Viimeaikainen Italiassa tehty tutkimus osoittaa, että kaupunkilaislasten, jotka viettivät kaksi viikkoa aikaa maaseudulla hevosten kanssa, suolistomikrobisto muuttui. Tutkimuksen mukaan muutos oli terveyttä edistävä.

Jokaisella ihmisellä on koostumukseltaan yksilöllinen suolistomikrobisto, joka on dynaaminen eli muuttuu elämämme aikana. Ympäristöllä tiedetään olevan suuri vaikutus suolistomikrobistoomme – jopa suurempi kuin perimällä tai ruokavaliolla1,2. Näihin ympäristötekijöihin voidaan lukea kasvillisuuden määrä tai eläinten kanssa vietetty aika. Tiedetään esimerkiksi, että puutarhanhoito vaikuttaa ihmisten suolistomikrobiston koostumukseen3 ja että kissanomistajien suolistomikrobisto eroaa ei-kissanomistajien mikrobistosta4. Nyt on lisäksi osoitettu, että hevosten kanssa toimiminen muuttaa ihmisten suolistomikrobistoa ja nämä muutokset ovat terveyttä edistäviä.

Tutkimuksessa kymmenen 9-14 vuotiasta italialaislasta, jotka asuivat kaupungissa, viettivät aikaa maaseudulla hevosten parissa. Lapset hoitivat hevosia ja leikkivät niiden kanssa 10 tuntia päivittäin 15 vuorokauden ajan. Lapsilta kerättiin ulostenäytteet ennen kuin he saapuivat maatilalle ja tutkimusjakson päätyttyä. Myös hevosten suolisto-, iho- ja suun mikrobisto tutkittiin.

Tutkimuksessa selvisi, että jo 15 vuorokauden jälkeen lasten suolistomikrobistot olivat merkittävästi monipuolistuneet ja mikrobistojen koostumukset olivat muuttuneet. Hyödyllisten ja terveyttä edistävien mikrobien määrä oli lapsilla runsastunut, esimerkiksi sellaisten, joilla tiedetään olevan tulehdusta ja lihavuutta estäviä vaikutuksia5. Tutkimuksessa ei havaittu terveydelle haitallisten suolistomikrobien runsastumista. Eräs kiinnostava mikrobilaji, joka runsastui lasten suolistossa hevosten kanssa vietetyn ajan jälkeen, oli Feacalibacterium brausnitzii, jonka tiedetään olevan yleinen tansanialaisella metsästäjä-keräilijäkansalla ja joka on harvinaistunut ihmisillä kaupungistumisen myötä6. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin suolistomikrobien aineenvaihduntatuotteita ja myös niiden todettiin muuttuneen terveyttä edistävään suuntaan. Kiinnostavaa oli, että myös hevosten suolistomikrobisto muuttui eli havaittiin myös mikrobien vaihtoa lapsista hevosiin.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että ihmisen suolistomikrobiston koostumusta on mahdollista parantaa terveyttä edistävien vuorovaikutusten avulla, esimerkiksi altistumalla luonnollisille mikrobistoille. Tutkimus tukee yhteinen terveys (eng. One Health) -ajattelutapaa, jossa korostetaan, että ihmisen terveys on sidoksissa sekä muiden eläinten terveyteen että yhteiseen ympäristöömme.  

Viitteet

1. He, Wu, Zheng, Li, McDonald, Sheng & Zhou. 2018. Regional variation limits applications of healthy gut microbiome reference ranges and disease models. Nat. Med. 24: 1532–1535.

2. Gacesa, Kurilshikov, Vich Vila, Sinha, Klaassen, Bolte & Weersma. 2022. Environmental factors shaping the gut microbiome in a Dutch population. Nature 604: 732–739.

3. Parajuli, Hui, Puhakka, Oikarinen, Grönroos, Selonen & ADELE study group. 2020. Yard vegetation is associated with gut microbiota composition. Sci. Total Environ. 713: 136707.

4. Du, Huang, Zhu & Ying. 2021. Effects of cat ownership on the gut microbiota of owners. Plos One 16: e0253133.

5. Waters & Ley. 2019. The human gut bacteria Christensenellaceae are widespread, heritable, and associated with health. BMC Biol. 17: 1–11.

6. Carter, Olm, Merrill, Dahan, Tripathi, Spencer, Yu, Jain, Neff, Jha, Sonnenburg & Sonnenburg. 2023. Ultra-deep sequencing of Hadza hunter-gatherers recovers vanishing gut microbes. Cell 186: 3111-3124.